Ducati Club Finland
DUCATI MONSTER 600 DARK -98
 Casa di Ducati Monster

 Monster 600 D -98 tekniset tiedot

Monster stories

Monsterin tuning

Monster makeup

Monster photos

DUCATI Monster 600 DARK -98 tarina:

3.11.2001.
Sivut saaneet uuden lookin
Ensviikolla sairaalaan ja ehkäpä jo sillon saan jalasta Hofmannin aparaatin vege ja pääsen laitteleen Monsteria enskesäks paraatikuntoon

22.4.2001: Monsterin nokka oli suunnattu kohti Italiaa eli lomalle oli tarkotus mennä kun reissu tyssäsi alkuunsa eli jo ennen Pärnua tuli koeteltua pakettiauton lujuutta. No pakettiauto kesti eikä Monsterikaan saanut katastrofaalisia vaurioita, mutta Monsterin kuljettajalta meni jalka poikki ja kämmenestä katkes luu. Seurauksena koko kesän kestävä sairasloma, kävelyä pääsee opettelemaan seuraavan kerran joskus marraskuussa . Toisinsanoen prätkäilyt on tältä kesältä ajeltu.

10.3.2001: Talvihuollot ja muut ehostustoimet ovat edelleen tekemättä ja huhtikuussa pitäis matkata kohti italiaa, saa nähdä teenkö niitä huoltoja ollenkaan

17.12.-00. No niin, lumet tuli ja ajokausi sai sitten lopulta päätöksensä. Monsteri pelas lähes vioitta koko vuoden. Etupään stefat ei oikein tunnu kestävän, vasen stefa menee vaihtoon talven aikana. Marras-Joulukuun kurakelit aiheutti kaasu-ja ryyppy-vaijereiden tahmaamisen. Ryyppyä ei saanut pohjaan asti ja kaasu oli jäykkä kuin petolinnun napanuora ja sen lisäks kaasu hirtti pariin kertaan kiinni. Ensiapuna toimi puoli purkkia CRC:tä. Ongelman ydin on siinä, että ko. vaijereiden vivustot ovat pahasti esillä, suoraan eturenkaan kanssa samalla linjalla ja eturenkaan nostattamat kurat ja hiekat muuraavat ko. vivustot aikaslailla tukkoon. Jos aikoo ajella kurakeleillä, hiekkateillä olis hyvä laittaa roiskeläppä, joko etulokariin kiinni tai sitten yrittää suojata ko. vivustot. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa karkaili polttoaineseos raakana putkeen jossa se syttyi aiheuttaen satunnaisia pamahduksia. Ilmiö oli senverran lievä etten tehnyt asialle mitään, syyksi epäilen tulppia (tulpat nokiset tai muutenvaan loppuun kuluneet)

3.12. -00 Samat sanat kuin marraskuun alussa, ajokausi ei näytä vielä loppuvan vähään aikaan. Kohta talvi loppuu kesken eikä ehdi tehdä talvihuoltoa. Vaijerit tuntuu saaneen siipeensä, ryyppy ja kaasu ovat tahmeat, vaijerit todennäköisesti voitelua vailla. Etupään stefat vuotaa. Entäs jossei talvea tulekkaan?

9.11. -00 Kesä eiku jatkuu ja Monsterin ehostusoperaatio ei näin ollen pääse alkamaan. Koska ajoaikaa ei enää montaa viikkoa ole voisi tähän laittaa välitilinpäätösen kuluneesta kaudesta. Nopeusmittarinvaijeri katkesi, kaasu tahmasi parin kilometrin matkalla eli vaikka kaasukahvan päästi vapaaksi eivät kierrokset laskeneet tyhjäkäynnille, ko. vika vaivasi vain muutaman kilometrin joten vikaa ei ehtinyt paikallistaa. Ryyppyvipu tahmaa eli on jäykkä vääntää loppuun asti, Pystymetässä pakkasyön jälkeen etujarrun valokatkaisija jämähti päälle muutaman painalluksen ajaksi eli jarruvalo paloi kokoajan, muuta tämä vika häipyi kun muutaman kerran verrytteli jarrukahvaa. Toinen etupään stefa vuotaa taas. Eli vähillä vioilla on kesä mennyt. Sisällä on 20-50 mineraali öljyt, jotka on aikaslailla tahmeeta kamaa kun lämpötila on miinuksen puolella, mutta mitäs siitä.

7. elokuuta Monsteria käytettiin penkissä. Takapyörältä löytyi yllättävän vähän hepoja 38. Ilmanputsarin, avarampien putkien ja kaasarin neulojen ja jousten vaihdon jälkeen tehoja oli jo 49 hv. Vaikka tehon nousu oli prosenteissa huomattava ei se ajossa paljoa näkynyt. Selvimmin eron huomaa alhaisilla kierroksilla kaasua avattaessa. Huippunopeuteen ei muutoksilla ollut juurikaan merkitystä. Kuvat tarkemmat lukemat muutaman päivän päästä. Mene Virityssivulle

Ko. Monsterin hommasin uutena heinäkuussa -98.
Matkavauhti on maksimissaan 120 km/h ilman katetta( siis lepposa vauhti, yli 120 vauhti alkaa jo painaa käsissä) ja Monsterin imagoon ei kate sovi ( siis mun mielestä, muut kylläkin on hommaamassa niihin katteita). No matkavauhtia parantaa jos mittariston päälle laittaa vaikka teltta & makuupussi nyssäkän ikäänkuin katteen korvikkeeksi, jolloin vauhtia pystyy lisäämään parikytä kilsaa tunnissa(tästä virityksestä seurasi 130+ vauhdilla lievä vaappuminen eli tuuli alkoi lievästi riepotella pyörää).

Etupään stefat meni vaihtoon alle viiden tonnin, niinku varmaan kaikissa muissakin 600 Monstereissa.
Takarengas oli sangen mukava kunnes se kului loppuun kun 15000 km oli ajettu, tosin ei ole moittimista loppuunajetun tilalle laitetusta gummistakaan (radalla tätä uutta gummia ei oo vielä kokeiltu)
Tulpat olen joutunut vaihtaa pari kertaa, kevät-, että syys-kylmillä eli ryyppy päällä ajaminen nokee ja aterioi tulppaa erkin lailla, mutta sehän ei oo sinänsä ongelma varatulppa vaan aina mukana.
Bensaa palaa, normaalissa suomi-maantieajossa nopeuden ollessa noin + 20km/h yli sallitun, just alle 5 litraa sadalla ja hitaammassa maantieajossa just yli 4 litraa sadalla.( pienin mitattu kulutus oli alla 4l/100km, tämä tosin oli jo säästöajoa)
Jousitus on Ducatimaisen kova, siis hyvä. No tämä nyt on makuasia. Monsteri on kuin luotu mutkateille ja radalle( Virtasalmen radan suorilla kuussatasen tehot ei huimaan vauhtiin saata ja suoraosuuksilla on vaikeuksia pysyä hereillä, mutta mutkaan saavuttua alkaa ilonpito. Ahveniston syheröiselle radalle Monsterinkin tehot on jo riittävät. Monsterin hyvät ajo-ominaisuudet ja keveys tekee siitä myös mukavan kaupunki pyörän jos kova jousitus ei haittaa.
Matkapyöräksi? Jos tarkotus on ajaa moottoritietä pitkin niin ehkä kannattaa valita joku muu malli, vaikka Monsteri meneekin suorilla mukavasti niin nakumallisena, moottoritienopeuksissa tuulen riepotus vie ajamisesta hauskuuden. Kesällä -99 ajoin Ranskasta Tukholmaan 1700km alle 20:n tunnin eli jos haluaa niin mikä ettei. ( Lautat ja bensan etsiminen vei tosta 20 tunnista reilut 3 h.
Parantamisen varaa olisi mielestäni tehoissa ja seuraava(tehty) projekti onkin avarampi ämyri, suutinsarja kaasariin ( jaa että vaihda ysisatkuun no ei siinä mitään ysi vaan maksaa 40 donaa enemmän) ja ehkäpä jotain muuta mitä talven aikana keksitään. Laitteessa on jo Termignonit kiinni ja muutos oli lähinnä ryypyn tarpeen väheneminen. Vakioputkella ryyppy oli päällä vielä duunin pihassa ( 6 km) Termignonilla ryyppyä ei tarvita enää ekojen liikennevalojen jälkeen. Isoilla kierroksilla kone käy totaalisen laihalla joten suuttimet on vaihdettava. Sen lisäksi ohjaus on totaalisen kevyt ja jossain vaiheessa aion kokeilla onko ohjausiskarista mitään apua. Ajovalo on turhan iso, siihenkin kun keksis jonkun pienen lampun niin sais vähan tilaa lokkarin yläpuolelle vaikkapa makuupussia tai telttaa varten. Sivuseisontatuen automatiikan olen jo poistanut kuten kuvista voi todeta. Stongan asento on hivenen luonnoton, mutta hauska. Satula viettää eteenpäin ja ensikokemus siitä pisti miettimään pitäskö sitä vähän muotoilla uudestaan, mutta nyt siihen on jo tottunut eikä muutokseen ole aihetta.
Ja matka eiku jatkuu
Ducati Monster 600 Dark
Ducati Monster 600 Dark
Ducati Monster 600 Dark
Ducati Monster 600 Dark
webmaster: Tomppa ducati@kuskit.info